Median Makupaloja - Tuomo Björksten

Erityisen kiinnostavaa Tuomo Björkstenin luennossa oli 10 väärinkäsitystä toimittajan työstä. Olin hämmästynyt alan palkkauksesta - se saattaa hyvin olla jopa 1,3 kertaa palomiehen palkka.

Björksten on tietokirjailija, toimittaja ja luontokuvaaja. Hän työskenteli pitkään aamulehdelle, oltuaan siellä ensin kesätöissä, heti perään hetken määräaikaisena ja lopulta pitkähkössä vakisuhteessa. 1999 hän perusti oman yrityksen, jossa teki myös ohjelmointia, graafista suunnittelua, erinäisiä mainosprojekteja ja tietysti toimittaja-valokuvaajan töitä. Lisäksi Björstenillä on kokemusta televisiosta ja toimitussihteerin töistä, joita hän teki Luontokuva-lehdessä.

Tekemämme haastattelu Tuomo Björkstenistä on täällä.

Lukiolainen ja pukukoodi

Pukokoodien tarkoitus on vain helpottaa elämäämme ja asuvalintojamme, ei kiusata ja ja aiheuttaa vaivaa. Koodin mukaan pukeutuminen osoittaa arvostusta tapahtuman järjestäjää kohtaan sekä pukeutujan kykyä noudattaa etikettiä. Pukukoodi ilmoittaa aina ensisijaisesti miehen pukeutumisen, joka kuitenkin määrää selkeästi naisenkin asun. Pariskunnan tulee pukeutua toisiinsa nähden tasaveroisesti; yhtä juhlavasti, tai arkisesti. Mutta miten lukioikäisen pitäisi suhtautua tähän koodikieleen?



 

     Juhlapuku ja frakki- koodi tarkoittaa miehelle frakkia eli "pingviinipukua". Kyseessä on kaikista juhlavin asu, jonka kanssa nainen pukeutuu täyspitkään ja näyttävään juhla-asuun. Hänen laukussaan ei saa olla hihnaa, eikä myöskään hattu kuulu kokonaisuuteen. Hyvä esimerkki tästä pukukoodista on itsenäisyyspäivän linnanjuhlat. Tässä kohtaa tytöt voivat käyttää esimerkiksi vanhojentanssipukuaan, ompelijanlahjojen riittäessä vaikka pienellä uudistuksella. Miehillä on oikeus käyttää tummaa pukua, joten lukiolaisen ei välttämättä tarvitse käyttää vähiä varojaan frakin ostamiseen tai vuokraamiseen.
     Iltapuku ja smokki- koodit kuuluvat kello 18 jälkeen alkaviin juhliin.  Smokki eroaa "tavallisesta" puvusta mm. silkkisillä yksityiskohdillaan ja erilaisella paidalla, joka vaatii solmukkeen. Tytöt tarvitsevat täysihelmaisen ja kapean iltapuvun, joka on eri asia kuin muhkea juhlapuku. Tilaisuudesta ja mekon luonteesta riippuen vanhojentanssimekko käy tännekin. Pojille käy tumma puku.
     Tumma puku ja vierailupuku on tuttu koodi syntymäpäiviltä ja rippijuhlista. Pukuja valmistetaan myös useissa väreissä, mutta musta on juhlavin ja valkoista käytetään lähinnä etelän lämpimissä maissa, huvipursilla sekä kasinoissa. Vierailupuku-koodia käytetään ennen ja jälkeen kello 18 alkavissa juhlissa.
     Saketti ei ole oma pukukoodinsa, vaan päivällä käytettävä tumma puku. Saketissa on pitkä takahelma, minkä takia se usein sekoitetaan frakkiin. Vaatteet erottaa helpoiten saketin pyöreämmästä leikkauksesta. Saketteja näkee erityisesti sulhasten ja heidän lähiomaistensa päällä. Tilaisuuksiin, jossa osa miehistä käyttää sakettia, pojat voivat pukeutua tummaan pukuun, mutta esimerkiksi kesähäissä vihreä, harmaa, sininen ja ruskea puku ovat varteenotettavia vaihtoehtoja vaihtelunhaluisille. Tytöille sopii tilaisuudesta riippuen polvipituinen tai täyspitkä hame.
     Coctail on varmasti helpoin ja lukioikäiselle tutuin pukeutumistapa. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi pikkumusta, korut, näyttävät korkokengät ja pojille tumma puku.
     Casual ja Smart Casual ovat epävirallisia pukukoodeja, mutta niitä käytetään paljon. Suomennos voisi olla siistit arkivaatteet. Tilaisuudesta riippuen pojilla voi olla puku ilman kravattia tai kangashousut ja villapaita. Tytöille sopii housupuku tai hame. Smart Casual on hieman Casualia muodollisempi, joten esimerkiksi farkut eivät kuulu Smart Casual-tilaisuuteen.
   

Valokuvaus 1 - Portfolio

Median makupaloja - Aleksi Delikouras

Median makupaloja - Rauli Virtanen

Median makupaloja –luentosarjan toinen luennoitsija oli toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen, josta tiesin etukäteen vain uhkarohkean maineen.

Esitys alkaa selostuksella Syyrian sodasta, toimittajan näkökulmasta. Myös poliittista arviointia kuuluu. Virtasella ei ole tekstidioja, mutta hän ehtii näyttää paljon kuvia. Tyyliltään kyseessä ovat perinteiset sota-alueella uutiskuvat, raunioita ja ihmisiä raunioilla pelastamassa sekä itkemässä. Virtasella on paljon mielenkiintoisia kokemuksia, joista hän kertookin lähes koko ajan. Hän on esimeksiksi päässyt YK:n autoon ja kokenut paikallisten ihmisten aggressiivisen piirityksen sekä ilkivallan. Tienreunassa ollut tykki seurasi suullaan panssaroidun auton liikettä. Myös naamioituminen on arkipäivää näin extreme-journalismissa. Virtanen on muun muassa kävellyt keskellä yötä kollegansa kanssa burkhaan pukeutuneena, naisten kengissä erään vuoriston yli.

Syyria on median kannalta ongelmallinen kohde, sillä viisumeita myönnetää nihkeästi. Tällä hetkellä Syyriassa on 5-6 suomalaista toimittajaa. Paikalla on loukkaantunut useita toimittajia, jopa kuollut. Parhaiten maahan pääsee Turkin kautta kapinallisten avulla. Tällöin toimittajalle kerääntyy paljon tarinoita kapinallisilta, joten heitä helposti romantisoidaan mediassa eikä uutisointi ole tasapuolista.

Virtasella oli mukanaan tulkkina ja kuskina toimiva suomalaisnainen, joka on muuttanut Syyriaan. Aloin jo ajatella James Bond-elokuvien naisia, kun Virtanen selitti mikä etu on kun voi tukalissa tilanteissa puhua suomea kuskin kanssa, muiden ymmärtättä.

Toimittaja on ollut afgaanisissien mukana vuonna 1980, sotilashelikopterissa Vietnamissa ja Amerikan sotajoukkojen mukana useissa eri maissa. Ulkomaantoimittajan työ kuulostaa mahtavalta, koska pidän seikkailuista. Sain ainakin lisää näkemystä alueen sodista kertovan uutisvirran seuraamiseen. Aloin kuitenkin ajatella miten sukupuoli vaikuttaa tähän työhön; naiset ovat vaarassa. Toisaalta mukana on useimmiten turvajoukkoja. Hienolta työ kuulostaa myös käytyjen maiden osalta, 192.

Norppasarja

Valokuvaus 1 -kurssilla tehtävänä oli "tälläinen hän on, ei ole ja haluaisi olla". Kun lähdin kuvaamaan kuvia kertyi hiukan kolmea useampi, joten ajattelin laittaa koko sarjan tänne.

Datanorppa





Datanorppa II



Jättinorppa

Pakolaisnorppa

Marttyyrinorppa

Purkkinorppa



Säilykenorppa















Jos olisin... - Pois jätetyt

Kuvausprojektissa otettujen parhaimmistoa, jota en kuitenkaan ottanut mukaan pääsarjaan.

Varsinainen kuvaustehtävä kuvineen täällä.

Jos olisin...

 

...ympyrä.

 

 

...valo.

 

 

...pallo.

 

 

...rakennus.

 

 

...pintamateriaali.

 

 

...harraste-esine.

 

 

...tila.

 

 

...muoto.

 Onneksi en ole,

Tuulia

Formalistinen kuva-analyysi

Kuva: Hannes Heikura - Fotofinlandian voittaja

Formalistinen kuva-analyysi keskittyy kuvan muotoihin ja ulkoasuun, ei niinkään viestiin ja tarkoitukseen.

Hannes Heikuran valokuvassa sotilaasta unikkopellolla on kolme osaa; edessä oleva kasvillisuus, kultaisessa leikkauksessa seisova sotilas ja sumuinen vuoristotausta. Kuvan geometrisessä keskipisteessä on taivasta, mutta heti sen alapuolelta lähtee suuri, hieman muita korkeampi punainen kukka.

Kuvan optinen keskipiste, eli kohta johon katse jää, on mielestäni sotilaan kasvot. Koska ilmettä ei näy, sitä jää miettimään. Toisaalta merkityksellisin kohta kuvassa on aseen piippu. Sotilas pitelee asetta kuin olisi riisumassa sen, tai mahdollisesti nostamassa takaisin olalle. Lentääkö kukka kohta luodin mukana, vai tukkii tämän reitin lopullisesti?

Sommittelu on tasapainoinen, mutta kokonaisuus väreineen ja viesteineen aiheuttaa ristiriitaisuuksia. Ase on sodan symboli, mutta kukat onnen ja rauhan. Punainen tehosteväri kuvaa verta ja tuskaa, mutta myös rakkautta. Unikoiden lehdet ja kukat ovat rosoisia, taivas tasaisen pehmeää usvaa.

Kuva löytyy täältä.

Median makupaloja - Jarmo Tuominiemi

Median makupaloja -sarjan ensimmäistä luentoa oli pitämässä Jarmo Tuominiemi. Hän on fasilisaattori, omin sanoinsa "mahdollistaja", Demolasta. Koulutukseltaan hän on kasvatustieteiden maisteri. Demolan tarkoitus on koota ihmisiä yhteen ja luoda innovaatioita (=keksintö, joka pääsee käyttöön ja muuttaa jotain). Täällä on suunniteltu esimerkiksi Wild Chords -iPad peli, jonka olen itsekin todennut mukavaksi tavaksi harjoitella kitaran soittoa. Kirjatti-kirjastokatti on myös animoitu Demolassa.

Tuominiemi havainnoillisti innovaation syntyä hienosti. Hän piirsi fläppitaululle lusikan ja alkoi kysellä yleisöltä miten sitä voisi parantaa. "Koristele se kauniimmaksi!" "Muotoile kahva ergonomiseksi!" "Tee kuppiosasta isompi!" Tuominiemi toteutti yleisön ehdotukset kuuliaisesti. Lopulta hän totesi, ettei kukaan kyseenalaistanut, onko juuri lusikka paras väline siihen käyttötarkoitukseen, johon lusikkaa käytetään. "Tästä innovaatioissa on kyse."

Kaikkiaan luento oli mielenkiintoinen, ja kuulin itselleni ennestään tuntemattomasta aiheesta. Olisi mukavaa tutustua Demolaan tulevaisuudessa lisää.

Tiedonhaun luento

Yleisimpiä virheitä

• haku väärin tai väärästä paikasta
• tyytyy ensimmäiseen lähteeseen
• lähdekritiikki jää
• liian laaja tai vaikea aihe
• plagiointi

Plagiointi
- sanasta sanaan ilman lainausmerkkejä
- pienin muutoksin ilman lähdeviitettä*

Mistä lähteä liikkeelle?

Wikipedian linkit
Linkkikirjasto (esim. makupalat.fi)
Google
Kirjasto

Luotettavan tiedon tuntomerkit

• kuka? Asiantuntija, harrastelija, työnsä puolesta, bisnesmielessä...
• miksi? markkinointi, vapaaehtoistyö, viihdyke...
• yhteystiedot (mieluiten fyysinen osoite)
• tieto päivityksestä
• tiedon lähde
• myydäänkö jotain?
• onko sivulla mainoksia?
• onko kirjoitusvirheitä

Google

• hakusanat usein, lähekkäin ja usein sivun yläosassa
• sivulle on paljon linkkejä (myös mainoslinkit lasketaan)
• hakukriteerit muuttuvat jatkuvasti
• muista pdf.haku, tarkennettu haku jne.

*Tähän olen eniten törmännyt... Sanan korvaaminen synonyymillä ei tee tekstistä omaa!

Muistiinpanot informaatikko Heidi Erikssonin diojen pohjalta.

Haastattelu - Viestintälukiolainen

Ella Järvinen, 1.vuosikurssi

”Kuulin viestintälinjasta Tampereen lukiot-oppaasta, kuten moni muukin. Harkitsin myös ammattikouluun menemistä, mutta audiovisuaalinen linja vaikutti turhan valokuvauspainotteiselta. Alun perin innostuin viestinnästä TET-harjoittelussa Aamulehdessä, vaikken päässytkään itse toteuttamaan mitään kovin journalistista. Ylä-asteella minulla oli valinnainen viestintä. Minua kiinnostaa erityisesti kirjoittaminen ja valokuvaaminen. Odotan viestinnän opinnoilta kaikkia erikoisia kursseja, kuten Median makupaloja – luentosarjaa. Lisäksi toivon oppivani ymmärtämään millaista toimittajan työ on kokonaisuudessaan, ja miten lehtijutut syntyvät.”

”Ja harjoitustoimituksen sohva on ihana!”

Muiden luokkakavereiden haastattelut ja itsestäni tehty myös.

Miksi viestintä? - Sammon keskuslukion nettisivut

Eikö väsytä?

Nykyään unenpuutteen aiheuttamasta valituksesta on tullut yleistä "small talkia" koulun käytäville. Tarpeeksi nukkuva nuori on poikkeus, jota katsotaan oudoksuen. Nimimerkki Unikeko (MissMix 2/2012) on liikkeellä oikealla asenteella. Hän kertoo itse nukkuvansa 8-9 tuntia yössä ja esimerkiksi katsovansa tv-sarjoja netistä, jottei joutuisi valvomaan niiden takia. Loistavaa!

En usko, että näillä valvovilla nuorilla on parempaa syytä valvoa kuin "ei huvita nukkua". Ja silti he kaikki huokailevat, miten ihanaa oli kesälomalla, kun sai nukkua koko päivän... Ristiriita. Joku saattaa selittää puolustukseksi, että koulu vie kaiken ajan. Kalifonian yliopiston tutkimuksen mukaan esimerkiksi öinen kokeisiin lukeminen ei paranna oppimistuloksia, vaan väsymys syö kaiken hyödyn. On myös osoitettu, että iltauni on aamu-unta tärkeämpää. Jos kyse siis on puhtaasti ajan puutteesta, koita seuraavan kerran nipistää aikaa aamusta.

Uni ei ole turhaa. Se kaunistaa, sillä hyvin levänneen ihmisen iho, hiukset ja koko olemus ovat paremmin voivan näköisiä, kuin viikon viiden tunnin yöunilla kituuttaneen monsterin. Uni auttaa myös painonhallinnassa ja koulu sujuu vähemmällä työllä, kun mieli on virkeä. Kokeile edes!

Hyvää ensiyötä,
Tuulia